Meemeilyä

[pikkugen]

Nyt kun kaikki ovat jo kyllästyneet tähän...

Pistä noottia, niin kerron:
1. ...mitä ensiksi tuot mieleeni.
2. ...mikä musiikki tuo sinut mieleeni.
3. ...mikä fiktiivinen hahmo minusta olet.
4. ...yhden inhottavan rehellisen mielipiteeni sinusta.
5. ...mikä on ensimmäinen muistikuvani sinusta.
6. ...mikä eläin mielestäni olisit.
7: ...mitä olen oikeastaan aina halunnut kysyä sinulta.

Hohhoijaa. Syyttäkää sitä, että viikon takainen kylmettyminen näkyy kostautuvan kuumeiluna. Lieneekö sitten kolibri-, heinäsirkka-, kala- vai kissainfluenssaa?

Hemmetti että mä oon hauska 37 asteen kuumeessa... ;)

Comments

[pikku-gen.livejournal.com]

1. Se tukka, se tukka... Ja iloiset silmät. Miten voi olla ihmisellä iloiset silmät?
2. Mussiikki mitä tahansa kansansävelmää... :)
3. Ensiksi yhden oman tarinani hahmo, Tapiolan Kirsimarja... jonka olin keksinyt jo ennen kuin tunsinkaan sinua. Ja ilmankos tunnuit tutulta... Toinen olisi Muumien Nuuskamuikkunen.
4. Raivostuttavan lahjakas juuri niillä aloilla, joilla itsekin haluaisin päteä... Tämä kyllä kertoo minusta enemmän kuin sinusta ;)
5. Käkösissä varmaan, mutta voisin olla tuntenut aina.
6. Joku suomalaismytologinen eläin, näätä tai sotka.
7. Miksi halusit tulla isona, kun olit pieni?

[mielikkik.livejournal.com]

Hihii, Nuuskamuikkunen onkin mun idoli :D Siinä on semmoista positiivista anarkiaa josta tykkään ;) Kiitokset kiitokset, olen kaiken kaikkiaan sangen imarreltu :)

7. Monenlaisia ammattihaaveita kävin läpi, mm. eläinlääkäri, 10 lapsen kotiäiti, sirkustähti ja parturi-kampaaja.. Mutta myöskin teatteriin on veri vetänyt enemmän tai vähemmän aina. Joskus polvenkorkuisena olen kuulemma uhonnut naapurintädille että "isona mää meen Tampereelle teatterikouluun ja musta tulee näyttelijä!" Luojattaret yksin tietävät mistä tuolloin olin saanut päähäni että juuri Tampereella voi opiskella näyttelijäksi - siellä nimittäin voi - mutta tuo näyttelijä lienee muutenkin pitkäaikaisin urahaaveeni, ellei tätä nykyistä lasketa. Lukiossa kun buumi oli pahimmillaan, perustelin itselleni pitkän matikan vaihtamisen lyhyeen (tokan syksyllä muistaakseni.. hyvistä arvosanoista huolimatta... tyhmä veto..) sillä etten minä näyttelijänä matematiikantuntemusta tarvitse. Lukion jälkeen olin sitten vuoden kansanopistossa leikkimässä näyttelijää, ja totesin etten sittenkään oikeasti halua tehdä sitä työkseni, vaikka se rakas harrastus on edelleen :)